Wharncliffe terä

Erilaisia terä muotoja löytyy veitsistä kymmeniä, useimmat toki muutaman perusmallin eri versioita.Yksi harvemmin esiintyvistä muodoista on Wharncliffe muotoinen terä.

Wharncliffe muodossa terän terävä osa on suora ja terän hamarapuoli kaartuu pitkällä matkalla kohti terän kärkeä.

Wharncliffe nimeä käytetään nykyään monesti kaikista edellä mainitun muotoisista teristä, mutta ollakseen ns. oikea Wharncliffe, terän täytyisi olla lisäksi suhteellisen paksu.

Moderni esimerkki Wharncliffe muotoisesta terästä (Spyderco Delica 4 Lightweight Wharncliffe)

Wharncliffe terä on saanut nimensä Britannian armeijan everstin James Archibald Stuart-Wortley-Mackenzie, 1st Baron Wharncliffe (1776 – 1845) mukaan.

Tarinan mukaan Lordi Wharncliffellä oli jonkinlainen mieltymys taskuveitsiin, eli Lordi Wharncliffeä voitaneen pitää jonkinlaisena veitsiharrastajana. Lordi Wharncliffe tunsi Sheffieldissä Englannissa sijainneen tunnetun ruokailuvälineitä ja taskuveitsiä valmistaneen yrityksen Joseph Rodgers and Sons omistajan.

Lordi Wharncliffe otti yhteyttä omistajaan ja esitteli heille suunnitelmansa kestävästä paksuteräisestä taskuveitsestä, joka olisi myös käytännöllinen ja sopiva tarkkaankin leikkaamiseen.

Joseph Rodgers and Sons pitivät esitetystä ideasta ja alkoivat tarjoamaan Wharncliffe tyylisiä teriä valikoimissaan noin vuonna 1832, ja näin uusi veitsimalli oli syntynyt.

Muotonsa ansiosta Wharncliffe terä soveltuu hyvin tarkkaan leikkaamiseen, täysi leikkuuvoima voidaan säilyttää aina terän kärkeen asti, ja terän kärjellä tapahtuvaa leikkuuta on helppo kontrolloida.

- E-Knife 2016

Veitsiä ja puukkoja myynnissä:
http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/2529809

http://e-knife.blogspot.fi/
http://www.eknife.weebly.com
https://www.facebook.com/E-Knife-1810068762561221/

Toimintafilosofia

Ajattelin kirjoittaa lyhyesti toimintafilosofiasta E-Knifen takana.

Itse olen ”harrastanut” veitsiä ja puukkoja ja miekkoja jo pidemmän aikaa.  Harrastamisella tarkoitan veitsien käyttämistä ja testailua erinäisissä eräilyyn ja vastaaviin toimintoihin liittyvissä tehtävissä, veitsien keräilyä, missä erityisen hieno veitsi pysyy käyttämättömänä vaikka vitriinissä, veitsien valmistusta omaan käyttöön, sekä kaikenlaista alaan perehtymistä.

Suomessa tätä harrastusta rajoittaa lähinnä hankintojen kalleus, mistä varmasti suurin osa on täysin samaa mieltä!

Suomessa hankintojen hintoja nostaa arvonlisävero, tulli maksut ja postimaksut. Tästä johtuen ulkomailla myynnissä oleva halpa veitsi muuttuukin huomattavasti hinnakkaammaksi, kun se tuodaan Suomeen. Tähän kun lisätään päälle vielä veitsiä myyvien liikkeiden joskus varsin kovatkin katteet, alkaa veitsen hinta olemaan jo varsin korkealla.

Tuohon edellä mainittuun tilanteeseen haluan tuoda parannusta, eli harrastaja saisi täysin samoja veitsiä hankittua edes vähän edukkaammin Suomesta. Tarkoituksena on siis tarjota halvempia hintoja teille muille harrastajille. Aina en pääse välttämättä halvempiin hintoihin, mutta suurimmassa osassa kyllä. Toivon halvemman hankintahinnan auttavan sekä nykyisiä, että uusia harrastajia harrastuksessaan.

Puukko kulttuuri, puukkojen rakentelu ja keräily on Suomessa edelleen voimissaan ja keräilijöitä, harrastajia ja ammattimaisiakin rakentelijoita on varsin paljon. Veitsien ja miekkojen keräily onkin sitten huomattavasti harvinaisempaa ja pienempien piirien hallussa, mutta myös tältä puolelta löytyy Suomesta harrastuksessaan todella pitkällä olevia alan täysin tuntevia harrastajia. Tämän blogin kautta yritän tuoda myös tätä puolta enemmän esiin Suomessa.

Toistaiseksi veitsien omistaminen Suomessa on varsin vapaata verrattuna muutamiin muihin maihin Euroopassa. Suomessa käytännössä ainoastaan ns. ”stiletin” maahantuonti on kielletty.
Monissa maissa on rajoitettu alaa paljon enemmän (esim. kääntöveitsien terän lukittuminen kielletty, terän pituudessa rajoituksia, miekan omistaminen kielletty jne.), joten ainakin toistaiseksi voimme nauttia vielä varsin kattavasta valikoimasta.

Kyselkää rohkeasti hintoja, mitä enemmän näitä liikkuu, sitä parempia hintoja pystyn tarjoamaan.

- E-Knife 2016

Veitsiä ja puukkoja myynnissä:
http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/2529809

http://e-knife.blogspot.fi/
http://www.eknife.weebly.com
https://www.facebook.com/E-Knife-1810068762561221/

Veitsen terän profiilit

Veitsen tai puukon terä voidaan teroittaa moneen eri profiiliin. Jokaisella profiililla on omat ominaisuutensa ja sopivuutensa tiettyihin tehtäviin. Tässä muutamia yleisimmin veitsissä käytettyjä teräprofiileja, niiden ominaisuuksia ja profiileista käytettyjä termejä.

Scandi Grind:
Tämä on kaikille Suomalaisille tuttu profiili, sillä Scandi Grind profiilia käytetään suurimmassa osassa puukkoja. Muita nimityksiä tälle profiilille ovat Scandinavian Grind, Zero Ground Saber Grind ja V Grind.

Scandi Grind profiilissa on keskipituinen, terän molemmilla puolilla oleva viiste, joka muodostaa viisteiden yhdistyessä suoraan veitsen terävän terän ilman toissijaista teroituskulmaa. Tästä johtuen Scandi Grind profiililla varustettu terä on varsin terävä. ( Huom. teroitus kulma voi vaihdella kussakin profiilissa tietyllä välillä ja vaikuttaa näin osaltaan profiilin terävyyteen ja kestävyys ominaisuuksiin, mutta yleistäen eri teräprofiilien välillä olevia eroja voidaan verrata puhumalla pelkistä profiileista ja niiden ominaisuuksista).

Scandi Grind profiili soveltuu hyvin esimerkiksi vuolemiseen ja on suhteellisen kestävä teräprofiili.

Scandi Grind profiilin huonona puolena voidaan pitää terän suhteellisen pienestä teräkulmasta johtuvaa helpohkoa terän tylsymistä.

Toisaalta hyvänä puolena Scandi Grind profiilissa on se että terä on varsin helppo teroittaa.

Zero Grind:
Zero Grind profiilissa terän molemmin puolinen viiste lähtee suoraan hamarasta, ja muodostaa puolien yhdistyessä suoraan terävän terän ilman toista teroitus kulmaa.

Zero Grind profiilin etuna on ohut, erittäin terävä ja erittäin hyvin leikkaava terä.

Zero Grind profiilin huonona puolena voidaan pitää terän pienestä teräkulmasta johtuvaa helppoa tylsymistä. Terän ohuus voi tehdä terän myös varsin heikoksi ja johtaa esimerkiksi terän lohkeamisiin tai taittumisiin terän osuessa kovaan materiaaliin kovalla voimalla.

Convex Grind:
Muita nimityksiä Hamaguri Grind, Appleseed Grind, Moran Grind.
Convex Grind profiilissa terän profiili on kupera terän molemmin puolin ja muodostaa puolien yhdistyessä suoraan terävän terän, ilman toissijaista teroituskulmaa.

Covex grind profiili muodostaa erittäin vahvan terän, teräpaksuuden kasvaessa kuperuuden ansiosta nopeasti hamaraa kohden. Muotonsa ja kestävyytensä puolesta sopii hyvin esimerkiksi halkomis tyyliseen käyttöön.

Vaikeahko teroittaa uudelleen ilman nauhahiomakonetta tai vastaava laitetta.

Käytetään useissa eri kohteissa metsästys veitsistä outdoor veitsiin, machete tyylisiin veitsiin ja kirveisiin.

Full Flat Grind:
Full Flat Grind profiilissa terän ensisijainen viiste lähtee suoraan hamarasta ohentuen tasaisesti terää kohden. Lopullinen terävä terä muodostetaan toisisijaisella teroituskulmalla.

Full flat grind profiilin etuna on verrattain ohut ja hyvin leikkaava terä, jonka kestävyys on hyvää tasoa.

Full flat grind profiili on eräänlainen kompromissi leikkaavuuden ja kestävyyden, ja samalla Hollow grind ja Saber grind profiilien välillä. Kestävämpi kuin hollow grind profiili, ja leikkaavampi kuin Sabre grind profiili.

Käytetään useissa eri kohteissa aina keittiöveitsistä kääntöveitsiin ja eräveitsiin.

Saber Grind:
Sabre grind profiilissa terän ensisijainen viiste alkaa alempaa kuin Full flat grind teroituksessa. Lopullinen terävä terä muodostetaan toisisijaisella teroituskulmalla.

Sabre grind teroituksessa terä ja hamaraosa jäävät paksummiksi ja tällä teroituksella muodostuukin varsin kestävä terä. Sabre grind teroitettu terä sopii hyvin kestävyyttä vaativiin toimiin kuten puiden pilkkominen.

Sabre Grind profiili ei terän paksuudesta johtuen sovellu välttämättä hyvin leikkaamiseen.

Hollow Grind:
Hollow Grind profiilissa ensisijainen viiste terän kyljissä on kovera molemmin puolin terää ja lopullinen terävä terä muodostetaan toisisijaisella teroituskulmalla. Ensisijainen kovera viiste voi alkaa heti hamarasta (full hollow grind) tai alempaa terästä.

Hollow Grind profiilin etuna on ohut, erittäin hyvin leikkaava terä. Haittapuolena taas on profiilista johtuva terän ohuus, joka voi tehdä terän heikoksi ja johtaa esimerkiksi terän lohkeamisiin.

Teräprofiilin ohuudesta johtuen Hollow Grind profiili ei sovellu kovinkaan hyvin puun halkomiseen tai kovan materiaalin leikkaamiseen.

Hollow Grind profiilia käytetään useissa eri kohteissa, esim. partaveitsissä ja metsästysveitsissä.

Chisel Grind:
Muita nimityksiä Single Bevel Grind.

Chisel grind profiilissa terän toinen puoli on suora hamarasta asti ja terän toisen puolen viiste muodostaa terän usein suoraan. Lopullinen terä voidaan tehdä myös toissijaisella teroituksella, tällöin kuitenkin menetetään mahdollisuus erittäin terävään terää.

Chisel grind profiilin etuna on erittäin terävä terä. Teräprofiilin toisen puolen ollessa viisteetön, terän kulma putoaa puoleen verrattuna molemmin puoliseen teroitukseen.

Käytetty alun perin paljon Japanilaisissa keittiöveitsissä. Juuri keittiökäytössä erittäin terävästä terästä on hyötyä. Chisel Grind profiililla varustettu terä soveltuu parhaiten pehmeiden materiaalien leikkaamiseen.

Eräänlaisena haittapuolena veitsi käytössä tällä taltta profiililla on juuri tämä terän toispuoleisuus, mistä johtuen profiili pitäisi muodostaa käytännössä käyttäjän kätisyyden mukaan. ”Väärä” kätisyys vaikeuttaa tässä profiilissa veitsen käyttöä. Jos terä on tehty käyttäjän kätisyyden mukaan, tämä toispuoleisuus ei luonnollisestikaan ole enää ongelma.

Terän terävyyden (pienen teräkulman) johdosta Chisel Grind profiililla varustettu terä tylsyy varsin helposti.

- E-Knife 2016

Veitsiä ja puukkoja myynnissä:
http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/2529809

http://e-knife.blogspot.fi/
http://www.eknife.weebly.com
https://www.facebook.com/E-Knife-1810068762561221/

Veitsen anatomia – veitsen osien nimet

Teräaseita hankkiessa tai vaikka alan kirjallisuutta lukiessa törmää välillä erilaisiin termeihin, joita käytetään teräaseen eri osista. Joskus tulee eteen termejä (kuten vaikka ponsi, hamara, jne), jotka eivät mahdollisesti ole tuttuja.

Käyn tässä läpi yleisimpiä veitsiin liittyviä termejä englanniksi ja suomeksi.
Termejä on varsin paljon, jotkut yleisimpiä kuin toiset. Kaikille ei ole suomenkielistä vastinetta, tällöin termille on vakiintunut Suomessa yleensä käyttöön Englannin kielinen nimi.

Kaikki termit eivät välttämättä historiallisesti tarkoita samaa kuin alla esitetyt termit, mutta ovat vakiintuneet yleiseen käyttöön kyseisestä veitsen osasta. 

    Kuva 1. Kiinteäteräinen veitsi

Handle / Kahva
Lyhyesti veitsen kahva on veitsen se osa mistä pidetään kiinni veitseä käytettäessä. Kahvalla voidaan myös tarkoittaa kahvan pääosaa, johon ei lueta Bolsteria ja Pommelia. Esim. kun puhutaan kahvamateriaalista, tarkoitetaan tämän pääosan materiaalia.

Pommel / Ponsi
Yleisesti veitsen kahvan pää. Myös kahvan päässä oleva paksunnus, jonka tarkoituksena estää kättä liukumasta pois kahvalta ja tasapainottaa terää (lähinnä miekoissa). 

Finger Groove
Kahvassa oleva muotoilu sormelle, joka auttaa saamaan pitävämmän otteen kahvasta. Muotoiluja voi olla myös kahvassa useampia.

Bolster / Hela
Terän ja kahvan liitoskohdassa oleva kahvan osa, joka vahvistaa terän ja kahvan liitoskohtaa ja auttaa kahvan kiinnittämistä. Bolster suojaa kahvaa ja sillä voidaan myös tasapainottaa veistä.

Guard / Väisti / Väistin
Terän ja kahvan liitoskohdassa oleva kahvan osa, joka muotoilunsa puolesta estää kättä liukumasta kahvalta terälle. Käytännössä jatkettu Bolster. Termejä Bolster ja Guard käytetään usein sekaisin, voidaan puhua Guardista, vaikka teknisesti veitsessä olisi vain Bolster.

Choil / Tyvilovi
Terän kohta, jossa teroittamaton terän osa loppuu ja teroitettu terän osa alkaa.
Tyvilovi voi olla huomattavan pieni ja vain valmistusteknisistä syistä lisätty, tai se voi olla isompi, kuten ylläolevassa kuvassa ja mahdollistaa etusormen otteen terästä paremman teräkontrollin saavuttamiseksi tarkoissa töissä.

Ricasso / Palko
Teroittamaton osa terän tyvessä terän ja kahvan välissä

Spine / Back of the blade / Hamara
Terän vahvin ja useimmiten teroittamaton paksu takaosa, joka antaa veitselle kestävyyttä.

Blood groove / Fuller / Veriura
Ura / kevennys terän kyljessä. Fuller keventää terää kestävyyden pysyessä lähes samana:

Nimitys veriura on saanut alkunsa teoriasta, että veri poistuisi kohteesta paremmin tätä uraa pitkin, mutta käytännössä teoria on paikkansa pitämätön.

Blade Belly
Terän kärjestä alkava kaareva terän osuus.

Gut hook / Leikkuukoukku
Metsästyksessä nahan leikkaamiseen käytettävä koukku.
Käytetään myös pelastuskäyttöön tarkoitetuissa veitsissä. Koukulla voi leikata vaatteet auki minkään terävän veitsen osan osumatta ihoon.

Lanyard Hole
Terän kahvassa oleva narun tai nauhan kiinnittämistä varten oleva reikä.

Jimping / Thumb Grip /Karhennus
Terän hamarassa ja/tai kahvassa oleva karhennus tai sahalaita, joka auttaa pitävämmän otteen saamisessa. Karhennusta voi olla esim. myös tyvilovessa

Kuva 2. Kääntöveitsi sivulta

Blade tip / Terän kärki
Nimensä mukaisesti terän kärki

False Edge, Swedge
Terän hamarassa oleva viiste osuus, joka ei kuitenkaan ole teroitettu. Viiste parantaa terän kärjen läpäisy ominaisuuksia. (jos viiste on teroitettu, ei kyseessä ole enää false edge, vaan top edge)

Thumbstud
Kääntöveitsessä terän kyljessä oleva / molemminpuolinen ulkonema, jonka avulla veitsen saa avattua peukaloa apuna käyttäen.

Thumbhole
Kääntöveitsessä terän kyljessä oleva reikä, jonka avulla veitsen saa avattua peukaloa apuna käyttäen (ei kuvassa).

Serrations / Sahalaita
Terässä oleva sahalaita hammastus, joka helpottaa esim. kuitupitoisten materiaalien kuten narut ja köydet leikkaamista.

Primary grind / Primary bevel
Terän pää viiste joka muodostaa suurimman osan terästä, mutta ei kuitenkaan muodosta terävää terää. Primary Grind voi alkaa heti hamarasta.

Secondary grind / Cutting edge
Terän terävä osuus, eli viiste joka muodostaa teroitetun osuuden terästä.

Kaikissa veitsissä tätä toisioviistettä ei ole, tästä hyvänä esimerkkinä suomalainen puukko, joissa niin sanottu Scandi grind teroitus, eli pääviiste (primary grind) muodostaa suoraan terän ohentumalla teräväksi.

Cutter / Seatbelt cutter / turvavyöleikkuri.
Kahvassa oleva leikkuukoukku / terä, jolla voidaan leikata nimensä mukaisesti vaikka turvavyö helposti auki hätätilanteessa tai vaatteet auki minkään terävän veitsen osan osumatta ihoon. Myös narujen katkomiseen soveltuva.
Glass Breaker / lasinrikkoja
Lasin rikkomiseen soveltuva piikki kahvan päässä. Terävä piikki kohdistaa voiman pienelle alalle ja helpottaa esim. turvalasin rikkomista hätätilanteessa.

Pivot point
Kääntöveitsen sarana/nivel piste, minkä ympäri terä kääntyy esiin ja takaisin kahvaan.
Pivot point voi olla säädettävä, jolloin terän aukaisu herkkyyttä voi säätää.

Flipper
Kääntöveitsen terässä oleva ulkonema, jonka avulla terä voidaan avata etusormella

    Kuva 3. Kääntöveitsi päältä

Scale
Scale termillä tarkoitetaan yleisesti sekä veitsen kahvaa, että myös kahvan pinta materiaaleja.

Washer
Pivot pointin molemmin puolin kahvan sisällä oleva prikka (ei tosin kaikissa kääntöveitsissä välttämättä ole). Toimii ”liuku laakerina” kahvan ja terän välillä, eli muodostaa liitoksesta liukkaammin toimivan. Washer voi olla esim. pronssia, muovia, teflonia.

Clip/ taskuklipsi
Kahvassa olevan klipsi, jolla veitsi voidaan asemoida haluttuun kohtaan, esim taskun suuhun, reppuun tms. Klipsin paikka voi olla vaihdettavissa kaikkiin neljään kulmaan (oikea/vasen, ylös/alas), jolloin veitsen saa asemoitua kuten haluaa. Kaikissa kääntöveitsissä paikkaa ei kuitenkaan voi vaihtaa.

Liner
Kahvassa oleva ohut vahvike, joka vahvistaa kääntöveitsen kahvaa. Yleensä terästä, titaniumia tms. Kaikissa kääntöveitsissä Lineria ei ole, joko painon säästämiseksi tai sitten kahvamateriaali on muuten tarpeeksi kestävää, jolloin rakenne ei sitä vaadi.

Standoff
Kääntöveitsien kahvalevyjen välillä oleva tuki, joka vahvistaa rakennetta mahdollistaen samalla rakenteen avoimuuden (ulkonäölliset syyt tai vaikka puhdistamisen helpottaminen).

- E-Knife© 2016

Teräaseita myynnissä:
http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/2529809

http://e-knife.blogspot.fi/
http://www.eknife.weebly.com
https://www.facebook.com/E-Knife-1810068762561221/

Wootz teräs

Wootz teräs (Crucible Steel, Upokasteräs)

Wootz teräksellä tarkoitetaan upokasteräs menetelmällä valmistettua terässeosta.

Upokasterästä alettiin valmistaa noin 600BC Intian alueella. Upokasterästä tehtiin sulattamalla rautaa ja hiiltä pienessä saviruukussa (crucible), jolloin aineiden yhdistyessä muodostui luonnollisesti terässeos. Myöhemmin (n. 600-700 luvulla) upokasterästä tehtiin jo teollisemmassa mittakaavassa mm. pakistanin alueella. Tällä menetelmällä valmistettua terästä kutsuttiin eri nimillä, mm. Wootz, Ukku, Hinduwani.

Sulatuksen jälkeen saviruukusta saatiin kimpale terässeosta, jonka annettiin jäähtyä hitaasti.
Hitaan jäähtymisen asiosta tähän seokseen muodostui ns. dendriittejä, eräänlaisia puumaisesti haaroittuneita kiteitä, sekä raaka-aineissa mukana olleiden seosaineiden (vanadiini, molybdeeni jne.) mikroseostumista.

Taottaessa edellä mainitulla tavalla valmistetusta seoksesta terää, voitiin varovaisella taonnalla säilyttää seoksessa jäljet dendriiteistä ja seosaineiden mikroseostumisesta. Tämän jälkeen valmiiin terän pinta käsiteltiin syövyttävällä aineella, jolloin dendriittien jäljet tulivat paremmin seoksesta esiin, ja terään saatiin näyttävä kuviollinen teräkuvio.

Edellä mainitulla tavalla valmistetut, kuviollisen terän omaavat teräaseet olivat haluttuja, koska tämä kuviollinen terä oli myös ominaisuuksiltaan erittäin hyvä. Terä oli kova, mutta samalla myös joustava, ja tämän kuviollisen terän omaavat teräaseet tunnettiinkin ympäri mailmaa parhaana mahdollisena teräaseina useita satoja vuosia. Nämä teräaseet olivat haluttuja varsinkin Euroopan alueella, koska alueella työskennelleet sepät eivät osanneet vastaavaa kuviota teriin valmistaa (korkea hiili terässeokset olivat tuntemattomia eurooppalaisille sepille 1700-luvulle asti).

Nykyään alkuperäisen mukaisen Wootz teräksen tekotapaa ei enää täysin tunneta. Täysin vastaavaa terästä ei ole onnistuttu luomaan, ja onkin mahdollista että alkuperäiseen Wootz teräkseen käytetty raaka-aine on aikaan loppunut, jonka jälkeen tämän terässeoksen valmistus entisen kaltaisena on katkennut.

Tätä terästä siis kutsuttiin eri alueella eri nimillä, kuten edellä on mainittu, Wootz, Ukku, Hinduwani.
Lännessä tätä upokasterässeoksesta alettiin kutsua myös nimellä Damascus teräs (tai Damascus sanan eri muunnoksilla).

Sitä missä vaiheessa Damascus nimeä alettiin tästä seoksesta käyttää ei ole tiedossa.

Damaskoksen (Damascus) alue oli tunnettu miekkojen tuotannosta ja ristiretkien ansiosta Eurooppalaisilla oli varsin hyvät kontaktit alueeseen. Alueella ilmeisesti valmistettiin myös tästä mm. Pakistanin alueella valmistetusta ja Damaskokseen tuodusta terässeoksesta teräaseita, joten seoksesta valmistetut kuvioidut teräaseet yhdistettiin Eurooppalaisten toimesta Damaskoksen alueeseen, ja tällöin Damascus teräs nimen käyttö sai mahdollisesti alkunsa (täyttä varmuutta nimen alkuperään ei historia kuitenkaan tunne). Tässä Syyriassa sijaitsevassa Damaskoksen kaupungissa tätä Wootz terästä ei kutenkaan valmistettu, vaan teräs, jos sitä alueella käytettiin, tuotiin muualta.

Muutamaa sataa vuotta myöhemmin, Intiassa alettiin valmistaa teräsesineitä, mm. aseiden piippuja sulattamalla ja takomalla yhteen hiilimäärältään erilaisia terässeoksia. Tällä tekniikalla sepät saivat piippuihin muodostettua erilaisia kuvioita manipuloimalla vääntelemällä jne. luomaansa terässeosta.

Myöhemmin tämä sama tekniikka kopioitiin eurooppaan ja Euroopassa valmistettiin tällä menetelmällä teräaseita jo yli 200v sitten. Tällä tekniikalla valmistettua terässeosta alettiin kutsua Euroopassa Damascus teräs nimellä jo yli 200v sitten.

Samoihin aikoihin, Europpalaiset teräksen maahantuojat taas kutsuivat Etelä-Intiasta tuotua terässeosta, josta kuvioituja teriä voitiin valmistaa, Wootz teräs nimellä.

Seosten nimien käyttö on ollut siis osittain sekavaa. Upokas terästä (Wootz) alettiin kutsua Damascus teräkseksi ja myös eri teräs seoksista yhdistämällä muodostettua seosta kutsuttiin Damascus teräkseksi.

 
Nykyään Damascus teräs nimellä tarkoitetaan nimenomaan sulattamalla ja takomalla (pattern welding tai forge welding) yhdistetyistä erilaisista terässeoksista muodostettua terässeosta ja Wootz teräksestä puhuttaessa tarkoitetaan upokasteräs menetelmällä valmistettua terässeosta.

Wootz teräksestä valmistettuja teriä saatetaan kuitenkin kutsua myös Damascus teriksi. Nimityksien käyttö on siis edelleen osittain sekavaa, mutta virhettä ei voi tehdä kutsumalla kummallakaan menetelmällä tehtyä terää Damascus teräksi.

- E-Knife© 2016

Teräaseita myynnissä:
E-Knife Huuto.net

http://e-knife.blogspot.fi/
http://www.eknife.weebly.com
Facebook

Damascus teräs (Damascus Steel):

Damascus teräs on kerroksittainen, eri teräksistä valmistettu terässeos, josta saadaan esiin hienoja kuvioita käsittelemällä seoksen pinta syövyttävällä aineella.

Damascus teräs nimen käyttö on osittain sekavaa (katso myös Wootz teräs) ja sitä on käytty eri menetelmillä valmistetuista kuvioteräksistä.

Damascus teräksestä valmistetuiksi markkinoiduilla esineillä tarkoitetaan käytännössä nykyään kaikkia kuvioteräksisen terän omaavia teräaseita tai mitä tahansa muita esineitä.

Käytännössä nykyään puhuttaessa Damascus teräksestä tarkoitetaan kuitenkin sulattamalla ja takomalla (pattern welding / forge welding) yhdistetyistä erilaisista terässeoksista muodostettua monikerroksista terässeosta.

Tästä seoksesta voidaan teränvalmistuksen yhteydessä manipuloimalla ja kerrostamalla metallia eri tavoin, muodostaa erilaisia kuvioita terään.

Damascus terällä varustettu veitsi

Terässeoksien valinnalla voidaan vaikuttaa kuvioiden erottuvuuteen.
Esim. yhdistämällä 1095 ja 1050 hiiliteräkset, saadaan aikaiseksi varsi hillitty kuviointi.

Jos kuviosta halutaan erottuvampi.Yhdistää voidaan myös esim. korkeahiilinen teräs kuten 1080, ja nikkeli teräs kuten 15N20.

Koska damascus terissä voidaan käyttää useita erilaisia materiaaleja, ei eri valmistajien tai seppien terien ominaisuuksia välttämättä pysty mitenkään vertaamaan.

Myynnissä näkee usein erittäin edullisia Damascus veitsiä, mutta näissä on todennäköisesti käytetty erittäin huonosti käyttökelpoiseen terään sopivia materiaaleja (paljon nikkeliä tms.), mutta kuvio näissä voi olla erittäin erottuva!

- E-Knife© 2016



Teräaseita myynnissä:E-Knife Huuto.net

http://e-knife.blogspot.fi/
http://www.eknife.weebly.com
Facebook

Veitsi Teräkset – Osa 2, terässeosten ominaisuudet

Käytännössä terien eri terässeoksilla haetaan seuraavia ominaisuuksia.

Kovuus (hardness):
Kovuudella tarkoitetaan terän kykyä vastustaa ulkoisista voimista johtuvaa muodonmuutosta (naarmuuntuminen, kuluminen, kuoppaantuminen jne.)

Terissä kovuutta mitataan pääasiassa Rockwellin C skaalalla. Kovuudesta käytetään lyhennystä HRC.
Terien kovuus on pääasiassa väillä 49-67HRC.

HRC 49 kovuudella oleva terä on varsin pehmeä, HRC 67 kovuudella terä on erittäin kova.
Suurin osa teristä sijoittuu näiden kovuuksien väliin. Oikea kovuus valitaan käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien mukaan. Liian pehmeä terä menettää muotoaan ja ei pidä terävyyttä lainkaan, liian kova terä taas lohkeaa tai katkeaa helposti.

Sitkeys (toughness):
Sitkeydellä tarkoitetaan terän kykyä vastustaa ulkoisista voimista johtuvia vaurioita, kuten murtumat ja lohkeamiset. Sitkeys myös kuvaa terän kykyä taipua ilman murtumista.
Käytännössä terän sitkeys pienenee kovuuden kasvaessa.

Kulutuksen kestävyys (wear resistance):
Kulutuksen kestävyydellä tarkoitetaan terän kykyä kestää hankaavaa ja tarttuvaa kulutusta.
Kulutuksen kestävyys periaatteessa kasvaa kovuuden kasvaessa, mutta on myös paljolti riippuvainen terässeoksesta.

Ruostumisen kestävyys (rust resistance):
Ruostumisen kestävyydellä tarkoitetaan terän kykyä kestää korroosiota, kuten ruostuminen.

Terävyyden säilyvyys (Edge Retention):
Terän säilyvyydella tarkoitetaan terän kykyä säilyttää terävyytensä käytössä.

Osaa edellämainituista ominaisuuksista on vaikea mitata, ja mittaustapoja on useita eri valmistajien keskuudessa.

Muuttamalla terän materiaalia ja lämpökäsittelyä voidaan  edellä mainittuja ominaisuuksia muuttaa, ja siten hakea parasta terää kuhunkin käyttö kohteeseen. Materiaali valinnalla voidaan vaikuttaa myös terän fyysisiin mittoihin, valitsemalla parempi materiaali huonomman sijasta, voidaan terästä tehdä ohuempi ja kevyempi, ominaisuuksien säilyessä samana tai jopa muuttuessa paremmaksi.

Yleensä terän valinta on kuitenkin aina kompromissi. Jos halutaan hyvää kulutuksen kestävyyttä, terän kovuutta käytännössä lisätään. Liian kovassa terässä on taas ongelmana heikentynyt sitkeys, joka taas voi aiheuttaa terän katkeamisen tai lohkeamisen terän osuessa johonkin kovaan tai esim. vääntämisen yhteydessä.

Sitkeää terää taas voidaan taivuttaa ilman pelkoa hajoamisesta, mutta tällöin taas kulutuksen kestävyys on pienentynyt.

Jos terältä taas halutaan korroosion kestoa esim. kosteisiin ja suolaisiin ympäristöihin, joudutaan materiaali valitsemaan terän kulutuksen ja terän pysyvyyden kustannuksella.

Käytössä on myös eri materiaaleista kerrostettuja tai seostettuja teriä, joissain esim. terän keskiosa on kovaa terässeosta ja reunat pehmeämpää ja sitkeämpää tai vaikka ruostumatonta seosta. Näillä rakenteilla pyritään saavuttamaan ominaisuuksia, joihin ei yhdellä materiaalilla päästä.
Näillä seos rakenteilla voi olla tavoitteena myös vain hienon ulkonäön saavuttaminen.

Luonnollisesti materiaalin valinnassa tehdään kompromissi usein myös kustannusten takia.

Käytännössä teräseokset jaetaan muutamaan luokkaan ominaisuuksiensa mukaan.

Hiiliteräkset (Carbon steel):
Hiiliteräksisellä terällä voidaan saavuttaa korkea kovuus ja erinomainen sitkeys.
Hiiliteräksiset terät voidaan teroittaa todella teräviksi ja hiiliterästä valmistetut terät ovat myös yleensä suhteellisen helppoja teroittaa. Heikkouksena hiiliteräksillä on huonompi kulutuksen ja varsinkin ruostumisen kestävyys.

Hiiliteräksen ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa paljon hiilen määrällä. Käytännössä terissä käytettävissä hiiliteräksissä on hiiltä 0.35 - 1.6%.  Kun terältä vaaditaan erittäin hyvää sitkeyttä, pidetään hiilen määrä alhaisena (ja myös terän kovuus alhaisena). Haettaessa parempia leikkuuominaisuuksia, käytetään korkeampia hiilipitoisuuksia (hiiltä yli 0,8%, ja suurempaa kovuutta).

Ruostumattomat teräkset (stainless steel):
Ruostumaton teräs on terässeos johon lisätty kromia parantamaan ruostumattomuutta (täyttääkseen ruostumattoman teräksen määritelmän,  täytyy seoksessa olla vähintään 13% kromia).
Ruostumattomuus saavutetaan sitkeyden kustannuksella, eli ruostumattomat terät lohkeavat ja katkeavat helpommin kuin hiiliteräksiset. Varsinkin pitkissä terissä katkeamisen mahdollisuus on otettava huomioon. Huom. Kaikki teräkset ruostuvat, eli myös ruostumaton teräs ruostuu, mutta ei niin helposti kuin hiiliteräs.

Työkaluteräkset (tool steel):
Nimitystä käytetään teräaseiden valmistajien toimesta varsin vaihtelevasti ja sekaisin eri terässeoksista (aina hiiliteräksistä ruostumattomiin teräksiin), mutta käytännössä tarkoitetaan seosta joka soveltuu hyvin työkalukäyttöön. Työkaluteräkset ovat kovia, kulutuksen kestäviä ja pitävät teränsä myös kuumana paremmin kuin muut seokset. Työkalu teräksissä on hiiltä 0.7 – 1.5% seoksesta. 
Työkalu teräs on jonkinverran alttiimpi ruostumiselle kuin ruostumaton teräs, mutta ei kuitenkaan ruostu yhtä helposti kuin hiiliteräs.

Jousiteräkset (Sring steel):
Jousiteräs on nimitys joukolle terässeoksia joita on käytetty varsinkin autojen lehtijousien valmistuksessa.
Nimensä mukaisesti jousi teräs ”joustaa” eli palautuu muotoonsa huomattavastakin taivutuksesta.
Jousiteräs on periaatteessa hiili-matala kromi seoksinen teräs, (esim 5160) tai sitkeä korkeahiili teräksinen seos.  Jousiteräksiä käytetään esim. miekoissa ja machete/kukri veisissä tai isoissa selviytymisveitsissä.

Kirurgiteräkset (Surgical steel):
Kirurgiteräs nimitystä käytetään veitsi valmistajien toimesta (lähinnä markkinointi kikkana) kuvaamaan lähes mitä tahansa ruostumatonta terästä. Näin ollen termin käyttö on varsin merkityksetön. Käytännössä valmistajan käyttäessä tätä termiä, terän materiaalin voidaan olettaa olevan jopa huononpaa kuin 420 ruostumaton teräs on veitsi käytössä.

Käytännössä oikea ”kirurgi teräs” kuten 18-8 ruostumaton on käytössä nimensä mukaisesti joissain sairaala työkaluissa, mutta käytönnössä materiaali on sopimaton veitsi käyttöön terän pysymättömyyden ja teroittamattomuutensa ansiosta.

- E-Knife© 2016

Teräaseita myynnissä:
E-Knife Huuto.net
 
http://e-knife.blogspot.fi/
http://www.eknife.weebly.com
Facebook